11.05.2018

Norjalaiset pankit rantautuivat Suomeen

Norjalaiset nettipankit tarjoavat nyt kulutusluottoa suomalaisille – jo neljäs pankki aloittaa Suomen markkinoilla

Norjalaisia toimijoita kiinnostaa nyt suomalaiset ja heidän ottamansa vipit, kulutusluotot sekä lainojen yhdistäminen. Toimintaa hoidetaan kuitenkin suomen ulkopuolelta käsin.

Norjalainen Instabank aikoo aloittaa kulutusluottojen tarjoamisen suomessa, kertoo yhtiö verkkosivuillaan. Yhtiössä toimitusjohtajana toimiva Robert Berg toteaa pankilla olevan monia odotuksia Suomea ajatellen. Hän näkee monia yhtäläisyyksiä suomen nykytilanteella siihen, mikä tilanne Norjassa oli muutamia vuosia sitten. Riskiä pyritään kuitenkin minimoimaan siten, ettei Instabank perusta lainkaan konttoria Suomeen.

Instabank kertoi aloittaneensa toiminnan Suomessa jo marraskuun lopulla. Varsinaisen luottojen myynnin se suunnittelee aloittavansa vuoden 2018 alkupuoliskolla. Norjan markkinoilla lainojen myyminen on alkanut jo vuoden 2016 lokakuussa.

Norjan pörssin NOTC-listalle mainittu Instabank ilmoittaa nettolainakannakseen vuoden 2017 kolmannella neljänneksellä 1093 miljoonaa Norjan kruunua, joka on euroissa noin 110 miljoonaa.

Toimitusjohtaja Bergiin ei saatu yhteyttä puhelimitse haastattelua varten.

Markkinoilla ennestään kolme Norjalaispankkia

Viimeisen vuoden aikana suomen markkinoilla on toimintansa aloittanut jo kolme muutakin norjalaista pankkia. Instabankia ennen markkinoille ehtivät Komplett bank, Monobank ja Bank Norwegian.

Jokaisen lainatuote on vakuudeton kulutusluotto ja tyypillinen luottomäärä vaihtelee 1 000 ja 50 000 euron välillä. Uutena, varsinaisena hittituotteena markkinoilla on tällä hetkellä suuret lainat, joilla asiakkaat voivat maksaa vanhoja lainojaan pois ja näin järjestellä luottoasioitaan. Näitä kutustaan yhdistelylainoiksi.

etua iso banneri2 1

Suuret korot houkuttelevat yrityksiä

Pankkien houkuttimena kulutusluottojen myöntämiseen toimii suuret korot, jotka ovat jopa moninkertaisia, kun verrataan yleiseen lainojen korkotasoon.

Käytännön tasolla suurimmat korkoprosentit ovat pienissä pikavippi-tyyppisissä lainoissa. Maksimissaan 10 000 euron ja sen alle olevat lainat myönnetään yleensä 20 – 50 prosentin korolla, kun taas tätä suuremmat luotot saa 12 – 20 prosentin korolla.

Lue Lisää  Panttilainaamot hyötyvät pikavippien vähentymisestä

Joissakin netissä haettavissa luotoissa houkuttimena on lupaus siitä, ettei kulutusluottoa tarvitse maksaa lainkaan takaisin, vaan pelkkä korkojen ja kulujen hoitaminen riittää. Maksuvelvoite tulee päälle vasta sitten kun asiakas on täyttänyt 65 vuotta.

Luottojen määrä kasvussa Suomessa

Toissa vuonna kulutusluottoja myönnettiin alle 10 prosentin vuosivauhdilla. Viime vuonna luku on kasvanut 14 prosenttiin, kertoo Finanssivalvonta kesäkuun 2017 tiedotteessaan.

Kysynnän suuruuteen voi vaikuttaa se, että luotonmyöntäjät tarkastelevat vain hakijan luottotietoja, ei kaikkien luottojen yhteismäärää. Luotonhakijalla on siis edelleen mahdollisuus hankkia luottoa luoton päälle.

Positiivinen luottorekisteri taas selvityksen alle

Suomessa on jo vuosia puhuttu ns. positiivisesta luottorekisteristä, josta olisi löydettävissä tieto siitä, paljonko on luottoa hakevan asiakkaan aiempien lainojen yhteismäärä. Oikeusministeriö on vastikään aloittanut uuden selvityksen asiasta, eli pitäisikö kyseinen rekisteri perustaa suomeen. Viimeisin selvitys valmistui vuonna 2013 professori Ahti Saarenpään tuottamana, tuolloin ei koettu rekisterille olevan tarvetta. Uutta selvitystä lähtevät tekemään yritysoikeuden professori Erkki Kontkanen ja asianajaja Jukka Lång.

Tällä hetkellä Suomessa kierretään asiaa Asiakastiedon palvelulla. Asiakastieto on muodostanut lainanantajista eräänlaisen ringin, jonne luotonmyöntäjä voi lähettää kyselyn lainaa hakevasta henkilöstä. Lähinnä kiinnostuksen kohteena on henkilön viime aikoina haetut ja saadut luotot muilta rinkiin kuuluvilta luotonmyöntäjiltä. Saatu tieto jää rekisteröimättä ja tämä, usein puutteellinen tieto, voi olla osaltaan aiheuttamassa luoton hintaa sekä tarjota lainanhakijoita luokitteleville palveluille kunnon katteet.

Finanssiala muutti keväällä 2017 kantaansa ja alkoi kannattamaan positiivisen luottorekisterin luomista. Luottorekisteriä on myös arvostelu tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnion taholta, hän kokee rekisterin olevan modernin tietosuojan aikana ”kovasti vanhentunut”.

Katso myös nämä

Lue Lisää  Lainafirma: Nuoret suhtautuvat myönteisesti kulutusluottoihin