Kulutusluottojen reilu kasvu saanut Fivan selvittämään luotonmyöntäjien toimintaa

Myös Takuusäätiön huoli kasvaa suurimpien luottojen hakemisesta

Vakuudettomien kulutusluottojen kasvu jatkaa nousuaan. Pelkästään kesäkuun osalta niiden vuotuinen kasvu oli 12 prosentissa. Finanssivalvonta eli Fiva pitää tätä korkeana nousuna. Fiva on myös kohdannut haasteita verkkolainojen myöntävien ulkomaisten lainapalvelujen toiminnan selvittämisessä.

Fivan johtaja Anneli Tuominen arvelee, että alhaisella korkotasolla ja piristyneellä taloudellisella tilanteella on vaikutusta kulutusluottojen yleistymiseen. Tällöin on huomattavissa myös kulutushalujen kasvua. Myös luotonsaannin helppous ja tarjonnan kasvu vaikuttavat luottokannan kasvuun.

Finanssivalvonta on hiljattain aloittanut selvitystyön kulutusluottoyritysten toiminnan eri piirteiden selvittämiseksi. Tarkasteltavana on esimerkiksi lainan saamisen kriteerit ja lainojen markkinointi. Tämän lisäksi selvitetään positiivisen luottorekisterin luomisen mahdollisuuksia ja toimilupaa varten määriteltyä luotonmyöntämisen kriteeristön muuttamisen tarvetta.

Tuoominen kertoo, että esimerkiksi Ruotsissa luotonanto perustuu aina toimiluvanvaraan. Tätä tulisi harkita myös suomessa, erityisesti kaiken merkittävimmän luotonannon osalta. Lisäksi muuhun luotonmyöntämiseen pitäisi mahdollisesti saada lisää rajoituksia erityisesti kohtuuttomien sopimusehtojen rajaamiseksi.

Suuret velkakasaantumat muutamille

Vakuudettomien kulutusluottojen kasvu ei ole varsinainen huoli rahoitussektorin vakauden kannalta, arvelee Finanssivalvonta. Huolestumista aiheuttaa kuitenkin pieneen osaan kotitalouksista kohdistuva korkea velkaantumisen taso ja suoranainen ylivelkaantuminen. Karua kieltä kertoo se, että kymmenesosalla luoton hankkijoista on taakkanaan lähes puolet kaikista veloista.

Tuominen toteaa, ettei Finanssivalvonta suinkaan halua sellaisen väestöosan kasvua, jotka eivät pysty hoitamaan velkojaan.

Takuusäätiön toiminnanjohtaja Juha A. Pantzarin mukaan kulutusluottojen kasvua merkitsevät kasvupiikit näkyvät aina muutaman vuoden viiveellä. Kasvun taustalla on aina suurempi ostamis- ja maksamiskulttuuriin liittyvä muutos. Tällaisia trendejä ovat tällä hetkellä esim. huonekaluliikkeistä saatavat luottokortit ja laskulla maksamisen yleistyminen, johtuen verkkokaupan kasvamisesta. Toki myös luoton hankkiminen on koko ajan aktiivisempaa.

Pantzarilla on tuntemus siitä, että luottojen euromääräisyys on kasvussa. Tämän epäilyksen varmistaminen on tällä hetkellä Takuusäätiö kiinnostuksen kohteena.

Positiivisen luottorekisterin hankkiminen

Pantzar pohtii, että kuluttajan tulisi olla nykyään aiempaa enemmän tietoinen siitä, mihin rahaa kuukausittain menee ja mihin nykyisillä tuloilla oikeastaan on varaa.

Luotonantajia tulisikin velvoittaa luottosummien mitoittaminen sellaisiksi, mihin luotonhakijalla todellisuudessa on varaa. Käytännössä tämä tarkoittaa jonkinlaisen positiivisen luottorekisterin luomista, mikä tarkoittaa listausta, jossa olisi ylhäällä luoton hakijan kaikki voimassa olevat velat. Tämän pitäisi ehkäistä sellaista tilannetta, jossa henkilö maksaa aiempien lainojen lyhennyksiä hankkimalla uusia velkoja.

Tällaisia tilanteita tulee aika ajoin esiin, joissa henkilö on saattanut maksaa vuosikausia vanhoja velkoja ottamalla uusia vippejä, ilman että on itsekkään käsittänyt tilanteen todellisuutta.