Pikalainat ovat tulleet Suomeen jäädäkseen

Pikalainojen markkinoiden ei uskota loppuvan, vaikka suomessa jo on maksuhäiriön omaavia aikuisia jo ennätyksellisen paljon. OPR-vakuuden toimitusjohtaja Petteri Kleemolan käsityksen mukaan muihin pohjoismaihin verrattuna suomalaiset ovat kuitenkin vähiten velkaantuneita. Pikavippifirmoilla on meneillään nopean kasvun kausi. Tämä näkyy esimerkiksi suosituimman pikalainaa tarjoavan konsernin lainatun rahan määrässä, joka viime vuonna oli yli 160 miljoonaa euroa. Kappalemäärissä tämä oli yhteensä 200 000 erillistä lainaa. OPR-Vakuus pyörittää muun muassa erittäin tunnettua Ostosraha lainapalvelua. Konsernin liikevaihto nousi 14 miljoonalla vuodessa, vuosien 2015-2016 välillä. Konserni tavoittelee kuitenkin edelleen kasvua kulutusluotoissa ja yrityslainoissa. Tällä hetkellä toimintaa on viidessä maassa. Kymmenen suurimmaksi luokitellun pikavippiyhtiön vuosiraportti vuodelta 2015 on liiketoiminnan osalta merkittävän kasvusuhdanteinen. OPR-vakuuden Kleemola arvioi kasvun johtuvan kuluttajaluottojen sähköisen kanavan helppoudesta ja asiakkaalle luontevasta tavasta toimia. Kleemolan edustaman yhtiön pikalainassa todellinen vuosikorko on muodostunut 50 prosenttiin.

Paineita luottotietomekanismin muuttamiseen

Takuusäätiö on myös alkanut tarjoa asiakkaille omaa, uutta pikalainaa, jota säätiön toiminnanjohtaja Juha A. Pantzar kuvailee muita reilummaksi lainaksi. Pantzarin mukaan lainasta on hyvät kokemukset ja se on todella auttanut asiakkaita hankalissa tilanteissa, sekä unelmien toteuttamisessa. Reiluudella tarkoitetaan kohtuullisia korkokuluja, järkevää takaisinmaksuaikaa. Lainaamiseen kuuluu myös asiakkaan kokonaistilanteen arvio. Lainan korko on 4,5 prosenttiyksikköä. Takuusäätiöllä myös suositellaan asiakkaan tilanteeseen jotain muuta ratkaisua, mikäli lainaa ei pystytä tälle myöntämään. Pantzar peräänkuuluttaa reiluutta myös muilta pienlainoja myöntäviltä yrityksiltä. Asiakkaiden kohdalla olisi hyvä tarkastella lainojen kokonaistilannetta ja elämiseen jäävän rahan suuruutta, ns. positiivisen luottotiedon avulla. Luottokelpoisuuden arviossa otettaisiin huomioon myös aiempi velkaantuminen. Samaa mieltä on myös OPR-ryhmän Kleemola.

Suomen tilanne poikkeuksellinen

Pantzar katsoo suomalaisen keskustelun luottotietorekisteristä ajautuneen väärille urille. Rekisteri nähdään negatiivisena asiana, vaikka ns. positiivista luottotietoa olisi mahdollista käyttää ilman varsinaista rekisteriäkin. Pantzarin mukaan positiivinen luottotieto on käytössä jo useimmissa Euroopan maista. Suomea pidetään tässä asiassa aika jälkeen jääneenä. Velkaongelman laajuus näkyy Takuusäätiön yhteydenotoissa, joita oli pelkästään viime vuonna 40 000. Määrä nousi peräti 50 prosentilla edellisvuodesta. Ulosotossa oli viime vuonna 500 000 aikuista ja maksuhäiriömerkintöjä on kertynyt jo 370 000 suomalaiselle. Usein velkaongelmat näyttäytyvät yhdessä päihde- ja mielenterveysongelmien kanssa, kuvaa Pantzar.

Velkaongelmat näkyvä lopulta veronmaksajien kukkaroissa

Velkaantuneiden ongelmat laajenevat usein myös yhteiskuntaa koskeviksi. Velkaongelmainen voi esimerkiksi hakea toimeentulotukea siinä tapauksessa, kun varat menevät ulosottoon. Kleemola kuitenkin huomauttaa, ettei suurelle osalle nykyisistäkään lainanhakijoista myönnetä lopulta lainaa. OPR-pienlainojen kohdalla lainahakemuksista hyväksytään keskimäärin 25%. Lähde: Takuusäätiö markkinoi reilumpaa pikavippiä